Arkistonmuodostaja / arkisto
Palaa edelliselle sivulle
Ylivieskan 4H-Yhdistys r.y. (Ylivieska)
| Toiminta / elinvuodet: | 1930 - |
| Historia: | Piirin tietojen mukaan maatalouskerhotoiminta Ylivieskassa on alkanut vuonna 1930. Tällöin toiminta on ollut maamiesseurojen alaista. Ylivieskan maatalouskerhoyhdistyksen perustava kokous on pidetty 16.3.1964. Myöhemmin maatalouskerhoyhdistys muuttui 4H- Yhdistykseksi. Nimitys tuli alkujaan neljästä englanninkielisestä sanasta: hands, head, heart ja healdh, jotka suomennettiin sanoiksi harjaannus, harkinta hyvyys ja hyvinvointi. 4H-toiminta käynnistyi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa vastauksena nuorten työttömyyteen, pahoinvointiin ja näihin kytkeytyneisiin muuttoaaltoihin maaseudulta kaupunkeihin. Toiminnan tavoitteena oli tuolloin tarjota nuorille sellaisia käytännön yrittämisen, työnteon ja arkielämän taitoja, että nämä voisivat pärjätä yhteiskunnassa ja erityisesti maaseudulla omalla työllään. Samalla tavoitteena oli levittää maaseudun nuorille tietoa maatilatalouden nykyaikaisista työmenetelmistä. Toiminta alkoi maatalouskerhojen ympäriltä, mutta hyvin pian kerhojen ohjelmaan tuli myös puutarha-, säilöntä-, leivonta- ja ompelukerhoja. Kerhotoiminta oli aktiivista ja vakiintunutta, joten myös valtio tuli mukaan toiminnan rahoittamiseen. Vuonna 1924 apilanlehti patentoitiin kerhotyön tunnukseksi. 4H:n perusideologiaksi muodostui "Tekemällä oppiminen". 4H-toiminnan levitessä Eurooppaan haluttiin kerholaisia yhdistää, joten tällöin sai alkunsa kansainvälinen nuorisovaihto. Suomeen 4H-aate saapui yksittäisten henkilöiden vierailtua järjestön syntysijoilla ja todettua samankaltaisen toiminnan tarpeellisuuden myös täällä. 4H-työn käynnistämiseen vaikutti useita merkittäviä järjestöjä, joista keskeisimpiä olivat kenraali Mannerheimin aloitteesta perustettu Lastensuojeluliitto, maataloudelliset järjestöt sekä Marttaliitto. Ensimmäiset paikalliset 4H-yhdistykset perustettiin 1920-luvun puolivälissä maatalouskerhoyhdistysten nimellä. Valtakunnalliseksi keskusliitoksi perustettiin Suomen Maatalouskerholiitto vuonna 1928. Ensimmäisinä toimintavuosina rahoitus saatiin ulkomailta. Suurin rahoittaja oli Rockefeller-säätiö. Valtion rahoitus lisääntyi vähitellen, mutta ehtona oli rahoituksen hankkiminen myös paikallisella tasolla. Alusta alkaen elinkeinoelämä on ollut tukemassa 4H-toimintaa. Pohjoismainen vuorovaikutus ja yhteistyö olivat alusta alkaen vahva osa 4H-toimintaa Suomessa. Tuolloin saivat alkunsa esimerkiksi pohjoismaiset 4H-leirit. Merkittäväksi Euroopan yhteistyöelimeksi muodostui vuonna 1956 perustettu 4H-järjestöjen Euroopan Komitea, johon Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1960. Suomi liittyi kansainväliseen vaihto-ohjelmatoimintaan mukaan vuonna 1948, jolloin ensimmäiset 4H-nuoret lähtivät USA:han ja Englantiin. 1970-luvulla 4H-kehitysyhteistyö voimistui. Toiminta on alkuaikojen maaseutupainotteisuudesta laajentunut sekä taajamissa että suurimmissa kaupungeissakin tehtäväksi nuorisotyöksi, joka sisällöltään soveltuu yhtä hyvin niin maaseudun kuin kaupunkien nuorille. Vuonna 1968 järjestön nimi vaihdettiin vastaamaan kansainvälistä nimeä eli 4H-liitoksi. 4H-toiminta on ollut alusta saakka poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta ja sillä on toiminnan käynnistymisestä lähtien ollut laajojen kansalaispiirien tuki takanaan. |
| Muut: | Aineiston on luovuttanut 13.9.1995 Liisa Nivala. |
| Rajavuodet: | 1949 - |
| Tietosisältö: | Arkisto sisältää neuvojakirjoja, kerholaisten kortistoja, kerhopäiväkirjoja, jäsenluetteloita, pöytäkirjoja, toimintakertomuksia, tilastoja, yhdistysrekisteriasioita, tiliasiakirjoja, järjestettyjen tilaisuuksien asiakirjoja, lehtileikkeitä, valokuvia, historiikkeja sekä kirjeenvaihtoa. Arkisto sisältää muutamia maatalouskerhotoiminnan aikaisia asiakirjoja. Näitä ei ole poistettu, koska aineisto jatkuu yhtenäisesti yhdistyksen perustamisen jälkeen. |
| Määrä: | 1,52 hm |
| Käyttörajoitukset: |