Arkistonmuodostaja / arkisto

Palaa edelliselle sivulle

Helaalan Mylly Oy (Ylivieska)

Toiminta / elinvuodet:1884 - 1998
Historia:Kalajoen varrella, Juurikoskessa on ollut kotitarvemyllyjä viimeistään 1700-luvun puolivälistä saakka. Helaalan myllyn alku sijoittuu vuoteen 1884, jolloin Esaias Pertunpoika Mattila sai luvan sahatoiminnalle. Osakkaina olivat kaikki tilanumeroiden 1 (Juurikoski) ja 13 (Mattila) maanomistajat. Tämä vanha, hirsinen myllyrakennus paloi vuonna 1942. (v. 1936 Myllyseura) Juurikosken Mylly-yhtymän osakaskokous pidettiin 13.2.1943 Ylivieskassa. Kokouksessa yhtymä muutettiin osakeyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Helaala Oy. Johtokuntaan valittiin Eino Jaakola, Kusti Mattila (Niemi), Heino Mattila ja Jaakko Similä sekä varajäseniksi Jaakko Mattila ja Arvid Mattila (Stenbäck). Nimi muuttui syksyllä 1943 Helaalan Mylly Oy:ksi, jolloin päätettiin aloittaa uuden myllyrakennuksen rakentaminen. Piirustukset teki Felix Lund ja työnjohtajaksi valittiin Juho Malkamäki. Myllyä kunnostettiin ja laitteita uusittiin koko 1940-luvun loppupuoli. Ensimmäisinä mylläreinä vuonna 1944 toimivat Heikki Similä ja Jaakko Rahkola. Olavi Vähäsarja aloitti loppuvuonna 1946. Myllylle hankittiin 1940-luvun lopulla sirkkeli sahaustoimintaa varten ja sen hoitajaksi tuli Juho Malkamäki. Viimeisenä myllärinä toimi Aali Junno (s. 20.3.1935). Helaalan Mylly Oy päätettiin laittaa kaupparekisteriin 14.9.1946, mutta ilmeisesti näin ei koskaan toimittu. Johtokunnan pöytäkirjassa 2.2.1949 todettiin, että myllyn saaminen kaupparekisteriin on kesken. Samaten 8.3.1957 todettiin, ettei myllyä ole merkitty kaupparekisteriin. Tosin yhtiöjärjestys oli vahvistettu 30.9.1943 ja yhtiöjärjestyksen muutos vahvistettiin 4.2.1960. Myllyn satavuotisjuhlia vietettiin 1984, ja silloin vielä vallitsi suhteellisen myönteinen usko myllyn tulevaisuuteen ? kävihän asiakkaita myös ulkopaikkakunnilta. Yhtiön hallituksessa toimivat puheenjohtajana Soini Mattila, sihteerinä Esko Jaakola, jäseninä Vilho Mattila ja Lauri Mattila sekä varajäseninä Veikko Mattila ja Viljo Mattila. 1980-luvun puoliväliin tultaessa myllyn toiminta oli käynyt kannattamattomaksi ja vuoden 1987 syksyllä myllyn omistajat lähettivät mm. Keskipohjan Säästöpankille kirjallisen myyntitarjouksen. Myllyn tontti rajoittui pankin omistamiin tontteihin, joten pankki kiinnostui tarjouksesta. Yhtiö myytiin 29.2.1988 Talo Oy Juurikoskelle, jonka perustaja oli Keskipohjan Säästöpankki. Myllytoiminta ei ollut pankkilain mukaista toimintaa, joten toiminta jouduttiin lopettamaan 1.7.1989. Toiminnan jatkaminen olisi vaatinut myös asiakkaita, perusteellisia kunnostustoimia ja investointeja niin rakennuksessa kuin laitteistossa. Pankki suunnitteli myllytontille hotellia, josta johtuen asemakaava olisi muutettava teollisuustontista liike- ja toimistorakennusten tontiksi. Helmikuun viimeinen päivä 1988 kaupunginvaltuusto muutti kaavan. Samoihin aikoihin Ylivieskan kaupungin kulttuurilautakunta kiinnostui myllystä ja sen mahdollisesta suojelemisesta. Keväällä 1989 Pietari Päivärinta-Seura esitti myllyn suojelemista rakennussuojelulain nojalla. Museovirasto kävi tutustumassa myllyn rakennuksiin ja antoi lausunnon 18.5.1989, jonka mukaan mylly on kiistatta kulttuurihistoriallisesti sekä maisemallisesti arvokas kohde. Myllytoiminnan ja historian kannalta erityisen arvokas, sillä toiminta ulottui nykypäivään saakka. Suojeluun saatiin myönteinen päätös Oulun lääninhallitukselta 7.9.1990 ja se koskee rakennuksen ulkoasua, kiinteitä sisärakenteita sekä johdinpatoa. Päätöksestä valittivat sekä Ylivieskan kaupunki, että Helaalan Mylly Oy. Valtioneuvosto hylkäsi valitukset ja vahvisti Oulun lääninhallituksen suojelupäätöksen 15.10.1992. Keskipohjan Säästöpankki (myöh. Keskipohjan Aluesäästöpankki) omisti Helaalan Mylly Oy:n osakekannan muodostaen siitä myöhemmin KEP-Kiinteistöt Oy:n. Mylly-yhtiön nimi muuttui 15.7.1992 KEP-Kiinteistöt Oy:ksi. Tontin omisti Helaalan Mylly Oy. Säästöpankin mentyä nurin yhtiö siirtyi Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin omistukseen. Helaalan myllyn tarina jatkui Helaalan Myllysäätiönä vuonna 1999 (ks. Helaalan Myllysäätiö sr).
Muut:Asiakirjoja ovat luovuttaneet Soini Mattila, Oiva Luhtasela (Esko Jaakolan jäämistöstä) sekä Tapio Koistinaho (Helaalan Myllysäätiön asiakirjojen mukana). Luovutussopimus on laadittu 10.2.2020 Soini Mattilan kanssa.
Rajavuodet:
Tietosisältö:Arkisto sisältää yhtiöjärjestyksen, osakeasiakirjoja, historiikkeja, lehtileikkeitä, valokuvia, omistusasiakirjoja, tiliasiakirjoja sekä rakentamiseen, toimintaan ja jokijärjestelyihin liittyviä asiakirjoja.
Määrä:
Käyttörajoitukset:

Arkistoyksiköt