Arkistonmuodostaja / arkisto

Palaa edelliselle sivulle

Ängeslevän tila (Ylivieska)

Toiminta / elinvuodet:1623-
Historia:Ängeslevän uudistilan perusti Juurikoskelta lähtöisin oleva Matti Juhonpoika vuonna 1623. Hän isännöi tilaa vuoteen 1635, jonka jälkeen muutti Ojakylän Kaskelle. Ojakylän Kaskelta Ängeslevään muuttivat vuonna 1781 Erkki Matinpoika Männistö, Hannula, Kaski (s. 9.4.1723 Ylivieska) ja Susanna Juhontytär o.s. Kangas, Kaski (s. 13.2.1721 Ylivieska) perheineen. Heidän mukanaan muutti myös kasvattipoika Johan (Juho) Erikinpoika Westzynthius (s. 11.12.1747 Ylivieska, k. 25.3.1800 Ylivieska). Erkki Matinpoika luovutti osan Ängeslevän tilasta ja irtaimesta omaisuudesta Johan Westzynthiukselle vuonna 1783. Kuitenkin, Erkki Ängeslevä halusi kumota lahjoituksen seuraavana vuonna. Asia sovittiin käräjillä siten, että sopimus jää voimaan sillä ehdolla, jos Johan kuolee ilman perillisiä, niin tila ja muu omaisuus palautuu Erkille tai hänen jälkeläisilleen. Johanin kuoleman jälkeen vaimo Margareta Samuelintytär avioitui Matti Säilyn kanssa ja muutti Säilyyn. Juhon ja Margaretan lapset Samuel, Juho ja Kaisa jäivät Ängeslevään. Erkki luovutti tilan vuonna 1792 pojilleen Erkille (s. 28.11.1763 Ylivieska, k. 14.11.1817 Ylivieska) ja Jaakolle (s. 13.12.1765 Ylivieska). Taloudessa asui tuolloin 21 henkeä. Jaakon perikunta myi tilanosansa serkuille (eli Erkin pojille) Kustaalle, Emanuelille ja Mikolle viimeistään 1831. Kustaa puolestaan myi osuutensa vuonna 1839 Salomon Kankaalle ja Emanuel vuonna 1844 Westzynthiuksen suvulle. Talon nimen kirjoitusasu oli 1720-luvulle saakka Engeslevä ja myöhemmin se vakiintui muotoon Ängeslevä. Nimen merkityksestä on erilaisia tulkintoja: levä-osa tarkoittaa hyllyvää maata, suota tai pehmyttä aluetta. Toisen tulkinnan mukaan äng (r.) on niitty ja levä tulisi ruotsin sanasta lev (löv tai luv) tarkoittaen perintöä, eli niittyperintöä. Tilaa on lohkottu perinnönjakojen yhteyksissä sekä myyty myös uusille omistajille monta kertaa. Ängeslevän päätilan osti nykyinen suku 1857, sen kokoisena kuin se tuolloin oli. Ensimmäinen isäntä oli Mikko Mikonpoika Jylhä-Ollila e. Vetenoja 1820-1890, joka otti ajan tavan mukaan sukunimen tilan mukaan ja hänestä tuli Ängeslevä. Katso suvun vaiheista tarkemmin: Pylvään kotiseutukirja (s. 22?35).
Muut:Ylivieskan Kotiseutuyhdistys ry on kerännyt osan asiakirjoista (kihlakunnanoikeuden pöytäkirjat 10.10.1844 ja 16.2.1846), ja luovuttanut ne kotiseutuarkistoon vuonna 1985. Aila Ängeslevä on lahjoittanut Ängeslevän tilan omistusasiakirjoja 14.10.2019. Suomennokset vanhempiin asiakirjoihin on tehnyt Eero Elovaara Nivalasta.
Rajavuodet:1783 - 1945
Tietosisältö:Arkisto sisältää omistus-, oikeudenkäynti- ja holhousasiakirjoja sekä erilaisia tilanhoitoon liittyviä asiakirjoja.
Määrä:0,04 hm
Käyttörajoitukset:

Arkistoyksiköt